• Etusivu
  • Ajankohtaista
  • PTT
  • Toiminta
  • Hyötytietoa
  • Tutkittua tietoa
  • Jäsenyritykset
Uutisia pientaloteollisuudesta
Uudet energiatehokkuus- ja energiatodistusasetukset voimaan 1.1.2018

Pientaloteollisuus  valmis 'lähes nollaenergia-
rakentamiseen'

Kirjoitus on julkaistu PTT:n uutiskirjeessä lokakuussa 2017

Tammikuusta alkaen uuden pientalon tulee täyttää lähes nollaenergiatalolle asetetut vaatimukset. Muutokset ovat pientaloteollisuuden kannalta loppujen lopuksi pieniä, koska energiatehokkuutta on kehitetty koko 2000-luvun ajan. Talotoimittajan kannalta määräysten ennakoitavuus on tärkeää, sillä omien luotettavien rakenneratkaisujen kehittäminen vaatii aikaa. Nopea määräyskehitys tuo ongelmia myös kuntakohtaisten tulkintaerojen vuoksi.

Pientalojen energiatehokkuus on kehittynyt valtavasti muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana. Näkyvin muutos on ollut eristepaksuuksien kasvussa: tyypillinen eristepaksuus ulkoseinässä on kasvanut 250 mm:iin ja yläpohjassa 500 mm:iin. Energiatodistus ja rakennuksen energiatehokkuutta kuvaavan E-luvun laskenta ovat muuttaneet lämmitysjärjestelmän valintaperusteita.

Rakennusten ilmatiiveyden parantuminen on ollut yksi kustannustehokkaimmista tehostustoimista. Vuonna 2005 tehdyn selvityksen mukaan tyypillisen uuden pientalon ilmanpitävyysluku oli 4. Hyvin suunniteltujen rakenteiden, huolellisen asennustyön ja kehittyneempien tiivistystuotteiden (mm. teipit) ansiosta tyypillinen ilmanpitävyyden arvo lähestyy arvoa 1. Tämä on merkittävä parannus, sillä yhden pykälän parannus ilmanvuotoluvussa merkitsee 5-6 % energiansäästöä.

Energiatehokuuden vaatimustason nousu on myös korostanut laadukkaan rakentamisen merkitystä. Lämpökamerakuvauksilla ja ilmanpitävyysmittauksilla voidaan varmistaa tavoiteltu lopputulos.

Taloteollisuuden yrityksillä on jo pitkään ollut tarjolla tutkittuja ja testattuja passiivirakenteita. Niiden kuluttajakysyntä on kuitenkin viime aikoina vähentynyt. Tähän voi olla syynä passiivirakenteen korkeampi hinta ja/tai passiivirakenteiden toimivuuteen liittyvä julkinen keskustelu. Selvästi on kuitenkin havaittavissa rakentajien kasvava kiinnostus ekologiseen rakentamiseen.

Pilottikohteissa on testattu kuinka pitkälle energiatehokkuudessa voidaan mennä. Esimerkiksi Oulun Hiukkavaaraan rakennettiin RESCA-hankkeessa erittäin energiatehokaita taloja, joissa hyödynnettiin mahdollisimman paljon uusiutuvaa energiaa. Pilottihankkeiden kokemusten perusteella voidaan todeta, että käytännön rakentamisessa ollaan nyt sopivalla tasolla. Nykyisillä rakenneratkaisuilla tullaan todennäköisesti rakentamaan lähivuodet ja energiatehokkuus paranee todennäköisesti taloautomaation säädön ja seurannan kehittyneemmillä ratkaisuilla.

Määräyskehitys on ollut yritysten kannalta todella nopeaa ja siirtymäajat uusiin määräyksiin sopeutumisessa ovat todella lyhyet. Rakennusten elinkaari on pitkä, ja valittujen ratkaisujen tulee olla niin varmoja ja luotettavia kuin mahdollista. Taloteollisuuden yritykset tarvitsevat aikaa omien ratkaisujen kehittämiseksi. Toinen haaste määräysten nopeassa muuttumisessa on se, että kuntien rakennusvalvonnat tulkitsevat määräyksiä eri tavoin. Kuntakohtaiset tulkinnat aiheuttavat tarpeetonta työtä, lisäkustannuksia ja samalla virheiden mahdollisuus lisääntyy. Positiivista esimerkiksi lähes nollaenergiarakentamiseen valmistautumisessa on ollut se, että taloteollisuus on päässyt tuomaan omat näkökulmat esille lausunnoissa ja yhteisprojekteissa.


Tekninen johtaja
Jarmo Huhtala
Pohjolan Design-Talo Oy
 

Jarmo_Huhtala

PTT:n Teknisen ryhmän puheenjohtaja Jarmo Huhtala, Pohjolan Design-Talo Oy

Verkkovaraani 2010