Pientaloteollisuus

PTT:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Tahkola

Pientalorakentaminen – alavireestä uuteen nousuun

Omakotirakentamisen aloitusmäärät kasvoivat viime vuonna huolimatta siitä, että PTT:n omassa tilastossa näkyi pientä miinusta johtuen erityisesti projektirakentamisen laskusta. Vaikka omakotiasuminen on edelleen suosituin asumismuoto, siihen liittyy paljon myyttejä. Virheelliset uskomukset esimerkiksi oman kodin rakentamisen kalleudesta istuvat tiukassa. Koska omakotiasuminen on kuitenkin järkevän ihmisen valinta, me PTT ry:llä käynnistämme valtakunnallisen viestintäkampanjan, jolla tuodaan esiin faktatietoa ja murretaan myyttejä.

Pelkkien numerotietojen valossa PTT:n jäsenyritysten vuosi 2018 ei ansaitse kiitettävää arvosanaa. Pientaloteollisuus PTT ry:n tilastot eivät kuitenkaan onneksi kerro aivan koko totuutta tilanteesta. Sen ne kuitenkin kertovat, että PTT:n omilla jäsenyrityksillä tapahtui notkahdusta ennen kaikkea projektirakentamisen sektorilla. Sen sijaan kuluttaja-asiakkaiden kohdalla tilanne säilyi jotakuinkin edellisvuoden tasolla. Niin ikään hirsirakentajat ovat aliedustettuina PTT:n jäsenkunnassa, joten näin ollen hirsitalojen markkinaosuuden kasvu ei näy nousuna meidän tilastoissamme. Meillä viivan alle jääneestä lukemasta huolimatta, kokonaisuudessaan pientalorakentamisessa tapahtui lievää nousua viime vuoden aikana. Näistä lähtökohdista katson aluillaan olevaan vuoteen ja siitä eteenkin päin positiivisin mielin. Uskon, että hyvä suuntaus tulee näkymään myös PTT:n jäsenyrityksissä.

Yleisellä tasolla rakentamisen suhdanteen taittuminen ennätyslukemista kohtuullisempiin mittasuhteisiin on viime aikoina ylittänyt uutiskynnyksiä tämän tästä. Muussa rakentamisessa nousut ja laskut voivat olla todella jyrkkiä, mutta omakotirakentamisessa muutokset ovat kautta linjan loivempia. Se, että kerrostalorakentamisessa otetaan hiukan happea, voi heijastua hyvinkin positiivisesti pientalorakentamiseen: osaavien tekijöiden saaminen työmaille helpottuu, materiaalitoimitukset nopeutuvat ja hinnatkin saattavat pysyä maltillisemmalla tasolla.

Positiivista on niin ikään se, että mikään tutkimus ei edelleenkään kumoa käsitystä siitä, miten ihmiset haluavat asua. Omakotitalo on edelleen ykköstoiveena suurella osalla suomalaisista. Toimialan kannalta on tärkeää tietää, mitä ihmiset asumiseltaan toivovat. Tietysti vielä tärkeämpää on, että me teemme kaikkemme sen eteen, että esimerkiksi maankäyttöön ja rakentamisen sääntelyyn liittyvät haasteet saadaan taklattua toiveiden tieltä.

Vaikka asia ei välttämättä näy arjessa Kehä III:n sisäpuolella, monella seudulla Suomessa on edelleen vahva käsillä tekemisen perinne, nuori sukupolvi mukaan lukien. Esimerkiksi Pohjanmaalla on vahva rakentamisen kulttuuri, jossa kodin rakentamiseen halutaan osallistua itse enemmän kuin ehkä muualla. Tämä on asia, joka on syytä pitää mielessä myös näin eduskuntavaalien kynnyksellä. Pykälä- ja byrokratiaviidakon ei pitäisi estää keneltäkään mahdollisuutta osallistua oman kotinsa rakentamiseen. Oma panos toki valitaan itse osaamisen, intressien ja resurssien mukaan; jollekin sopii rakentajan rooli, jollekin rakennuttajan.

Lainsäädännöllä voidaan niin ikään vaikuttaa siihen, että omistusasuminen nähdään myös jatkossa houkuttelevana vaihtoehtona. Esimerkiksi asuntolainan korkojen vähennysoikeus tulisi ehdottomasti säilyttää. Tämä heijastuu suoraan omakotiasumisen ja -rakentamisen mahdollisuuksiin.

Nykyisellään asunnonostajat ja omakotitalon rakentajat ovat kuitenkin varsin eriarvoisessa asemassa, mitä asuntolaina-asioihin tulee. Pankit arvioivat rakennettavan talon arvon lähes poikkeuksetta alakanttiin. Tämä johtaa siihen, että rakentajilla omarahoitusosuuden pitää olla suurempi kuin asunnonostajilla. Pientaloteollisuus PTT ry on laatinut ehdotuksen tilanteen korjaamiseksi. Sen mukaan asuntolainan valtiontakauksen tulisi omakotirakentajilla olla 80 000 euroa tai korkeintaan 30 prosenttia nykyisen 20 prosentin ja 50 000 euron sijaan. Valtio saisi silti tuottoa 1,2 prosentin takausmaksusta, joka olisi puolet nykyisestä 2,5 prosentin takausmaksusta. Olemme PTT:llä laskeneet, että tällä mallilla saataisiin vuodessa lisää 1 500 omakotitaloa, 7 500 henkilötyövuotta ja 200 miljoonaa euroa verotuloja.

Pientaloasuminen kiinnostaa hyvin suurta osaa suomalaisista. Meidän ei siis tarvitse tehdä töitä erityisesti sen eteen, että saisimme asumismuodolle lisää houkuttelevuutta. Työtä tulee sen sijaan tehdä siinä, että asumisesta ja sen rahoituksesta sekä maankäytöstä, kaavoituksesta ja rakentamisesta vastaavat päättäjät ymmärtäisivät, kuinka tärkeää on, että asumistoiveita aidosti kuunnellaan ja niiden toteuttaminen mahdollistetaan.

Pientaloasumiseen liittyy paljon myyttejä. Kerrostaloissa asuu runsas joukko omasta talosta haaveilevia ihmisiä, jotka eivät väärän tiedon varjossa uskalla lähteä toteuttamaan todellista asumistoivettaan. Virheelliset uskomukset esimerkiksi omakotiasumisen korkeista kustannuksista ja runsaasta energiankulutuksesta ovat lujassa.

Muun muassa nämä asiat tulevat olemaan pientaloteollisuuden toimijoiden agendalla, kun starttaamme valtakunnallisen viestintäkampanjan. Sen avulla pyrimme ohjaamaan pientalorakentamiseen ja -asumiseen liittyvää julkista keskustelua oikeille raiteilleen sekä levittämään aiheesta oikeaa tietoa. Kampanjalla haluamme kertoa, että omakotitalo on järkevän ihmisen ratkaisu.

Allekirjoitan itse täysin kampanjan keskeisimmän tavoitteen. Vaikka maailma muuttuu ja asumiseen liittyvät ratkaisut sen mukana, pientaloasumisen tulee säilyä merkittävänä osana suomalaista asumisen kulttuuria. Esimerkiksi trendi asuntojen koon pienenemisestä heijastuu pientalorakentamiseenkin. On vaikeaa kuvitella, että kukaan aidosti haaveilisi asumisesta mahdollisimman pienessä yksiössä, joka tuntuu olevan patenttiratkaisu, kun peräänkuulutetaan kohtuuhintaista asumista. Uuden pientalon neliöhinnan voi helposti saada jopa uuden kerrostaloasunnon neliöhintaa alhaisemmaksi. Kokonaiskustannus ei myöskään karkaa tavallisen työssäkäyvän ulottumattomiin, kun tilat mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan.

Etenkään kaupunkilaiset eivät kaipaa suuria tontteja, eivätkä sen enempää ylimääräisiä neliöitäkään. Se, mitä kaivataan, on omiin tarpeisiin ja elämäntilanteeseen mukavasti istuva koti, läheltä palveluita ja hyvien kulkuyhteyksien päässä oman kotiseudun keskuksesta. Tässä on tuhannen taalan paikka myös uusille, nimenomaan pientaloasukkaille suunnatuille palveluille. Esimerkiksi ammattimaiselle lumenluonnille ja -pudotukselle olisi etenkin viime aikoina ollut varmasti paljon kysyntää.

Viestiä viedään yhdessä. Vaikka Pientaloteollisuus PTT ry ja viestintätoimisto Drum toimivat moottorina pian starttaavassa kampanjassa, alan jokaisen toimijan tulee siihen sitoutua. Puhumalla yhteisellä äänellä yhdessä sovituista asioista, saamme niitä huomattavasti paremmin esiin ja eteenpäin.  

Tahkola Mikko

PTT:n hallituksen puheenjohtaja ja Jukkatalo Oy:n toimitusjohtaja Mikko Tahkola