08.09.2009  

Uusi ohje valmistunut: Hinnan ilmoittaminen talopakettien markkinoinnissa

Kuluttajavirasto ja Pientaloteollisuus PTT ry ovat laatineet ohjeen "Hinnan ilmoittaminen talopakettien markkinoinnissa". Uudet ohjeet antavat yrityksille pelisäännöt yksiselitteisen ja ymmärrettävän tiedon välittämiseen markkinoinnissa kuluttajille talopakettien hinnasta ja toimitussisällöstä. Ohje löytyy Kuluttajaviraston nettisivuilta osoitteesta http://www.kuluttajavirasto.fi.

Ohjeeseen liittyy olennaisesti myös taulukko, johon on koottu talopakettien mainonnassa yleisesti käytetyt termit ns. yläkäsitteet sekä mitä ne sisältävät. Taulukko löytyy ohesta pdf-asiakirjana.

Antti Hietaniemi PTT ry:n puheenjohtajaksi

Pientaloteollisuus PTT ry:n vuosikokouksessa 27.03.2009 valittiin hallituksen jäsenet seuraavalle toimikaudelle (maaliskuu 2009 - maaliskuu 2010). PTT:n hallituksen puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Antti Hietaniemi Jetta-Talo Oy:stä sekä varapuheenjohtajaksi toimitusjohtaja Tatu Jokisalo Lammi-Kivitalot Oy:stä. PTT:n hallituksen kokoonpano löytyy linkistä PTT hallitus.

PTT ry:n uudet yhteystiedot

Pientaloteollisuus PTT ry:n toimisto Helsingissä on siirtynyt Rakennusteollisuus RT ry:n toimitiloihin Unioninkadulle ns. Rakentajataloon. Uusi osoitteemme on

Pientaloteollisuus PTT ry
PL 381 (Unioninkatu 14)
00131 Helsinki.

Pientaloteollisuus PTT ry:n 01.03.2009 aloittaneen uuden vetäjän, Jaana Pullolan, tavoittaa seuraavasti

puhelin 09 1299 274
faksi 09 1299 420
sähköposti jaana.pullola@rakennusteollisuus.fi.

Puheenjohtajan palsta 2/2008

Omakotitalo on edullisin rakentaa ja asua

Olemme Pientaloteollisuudessa laskeneet, että rivi- ja kerrostaloasunnon hankintakustannukset ovat keskimäärin 2 700 euroa neliöltä. Omakotitalo tontteineen maksaa noin 1 700 euroa neliöltä.

Kustannuseroa lisää myös rakentamisen omatoimisuus, joka alentaa merkittävästi omakotirakentamisen kustannuksia. Mitä enemmän teet tunteja itse, sitä useamman 50 euron setelin voit vähentää kokonaiskustannuksistasi.

Miksi liian monet poliitikot ja byrokraatit suhtautuvat nihkeästi pientaloihin, vaikka edullisen hinnan lisäksi omakotitalot ovat poikkeuksetta laadukkaampia ja energiatehokkaampia? Rakentamisen lisäksi myös asumisen on tutkittu olevan omakotitalossa edullisempaa. Kerrostaloasunnon käyttömenot ovat lähes kolminkertaiset neliöltä verrattuna omakotitaloon.

Hinnat karkaavat
useimmilta

Omakotitalojen markkinahinnat etenkin tuottajamuotoisesti rakennetuissa omakotitaloissa ovat pääkaupunkiseudulla ja monilla kasvukeskusalueilla karanneet käsistä. Kun julkisen talouden säätelyjärjestelmät, joiden pitäisi taata tonttien ja asuntojen tasainen tarjonta ja hintakehitys, eivät toimi, niin on syntynyt tilanne, jossa vain harvoilla on varaa maksaa pyydettyjä hintoja.

Miksi tämmöiset hinnat hyväksytään, kun omatoimisuudella päästään aina selkeästi pienempiin kustannuksiin? Omatoiminen rakentaminen edustaa rakentamisen tehokkuus- ja laadukkuusvertailussa esimerkkiä muille toimijoille. Kukaan omakotirakentaja ei tietoisesti rakenna huonoa laatua itselleen. Onko siis jotakin perusteellisesti vialla rakentamisessa ja sen julkisessa ohjauksessa?

Kunnat tontteja
hankkimaan

Turhan usein kunnat ovat jääneet passiivisiksi sivustaseuraajiksi. Tavoitteena pitäisi olla, että rakentamiseen kaavoitettavan raakamaan hankinta kanavoitaisiin pääsääntöisesti kuntien kautta ja kunnat olisivat myös aidosti kantaneet vastuunsa kysyntää vastaavasta tonttien tarjonnasta. Tarvetta voisi olla tutkia kuntien tonttiluovutuspolitiikan läpinäkyvyys.

Lisäämällä tonttitarjontaa ja siten omakotirakentamista saadaan pitkällä aikavälillä myös omakotikiinteistöjen jälleenmarkkinahinnat laskemaan. Rohkaiseva esimerkki saatiin Järvenpäässä, kun puolueeton lunastustoimikunta päätti, että Lepolan 50 hehtaarin alueen pakkolunastushinnaksi määrättiin 2,7 euroa neliöltä, joka vastaa aikaisempien maakauppojen tasoa. Senaatti-kiinteistöt halusi 10-12 euroa neliöltä.

Pääkaupunkiseudun sirpaleisesta yhdyskuntarakenteesta huolimatta omakotitaloasumiseen ja ihmisten asumistoiveisiin olisi mahdollista yhdistää kaupunkimaisuus, hyvät palvelut ja liikenneyhteydet. Alueet pitää vain suunnitella oikein ja riittävän etupainotteisesti. Mainioita esimerkkejä löytyy Brysselistä ja muualta Keski-Euroopasta. Ympäristöministeriö onkin käynnistänyt kokeilun rakentamis- ja kaavamääräysten keventämisestä ja kutsunut kasvukeskusten kunnat mukaan kokeiluun.

Pääkaupunkiseudulle hyvin sopiva keskieurooppalainen tiivis yhdyskuntarakenne auttaisi myös saavuttamaan ilmastotavoitteita.

Risto Mätäsaho


Aikaisemmat kirjoitukset