08.09.2009
Uusi ohje valmistunut: Hinnan ilmoittaminen talopakettien markkinoinnissa
Kuluttajavirasto ja Pientaloteollisuus PTT ry ovat laatineet ohjeen "Hinnan ilmoittaminen talopakettien markkinoinnissa". Uudet ohjeet antavat yrityksille pelisäännöt yksiselitteisen ja ymmärrettävän tiedon välittämiseen markkinoinnissa kuluttajille talopakettien hinnasta ja toimitussisällöstä. Ohje löytyy Kuluttajaviraston nettisivuilta osoitteesta http://www.kuluttajavirasto.fi.
Ohjeeseen liittyy olennaisesti myös taulukko, johon on koottu talopakettien mainonnassa yleisesti käytetyt termit ns. yläkäsitteet sekä mitä ne sisältävät. Taulukko löytyy ohesta pdf-asiakirjana.
Antti Hietaniemi PTT ry:n puheenjohtajaksi
Pientaloteollisuus PTT ry:n vuosikokouksessa 27.03.2009 valittiin hallituksen jäsenet seuraavalle toimikaudelle (maaliskuu 2009 - maaliskuu 2010). PTT:n hallituksen puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Antti Hietaniemi Jetta-Talo Oy:stä sekä varapuheenjohtajaksi toimitusjohtaja Tatu Jokisalo Lammi-Kivitalot Oy:stä. PTT:n hallituksen kokoonpano löytyy linkistä PTT hallitus.
PTT ry:n uudet yhteystiedot
Pientaloteollisuus PTT ry:n toimisto Helsingissä on siirtynyt Rakennusteollisuus RT ry:n toimitiloihin Unioninkadulle ns. Rakentajataloon. Uusi osoitteemme on
Pientaloteollisuus PTT ry
PL 381 (Unioninkatu 14)
00131 Helsinki.
Pientaloteollisuus PTT ry:n 01.03.2009 aloittaneen uuden vetäjän, Jaana Pullolan, tavoittaa seuraavasti
puhelin 09 1299 274
faksi 09 1299 420
sähköposti jaana.pullola@rakennusteollisuus.fi.
Puheenjohtajan palsta 2/2008
Omakotitalo on edullisin rakentaa ja asua
Olemme Pientaloteollisuudessa
laskeneet, että rivi- ja kerrostaloasunnon hankintakustannukset ovat
keskimäärin 2 700 euroa neliöltä. Omakotitalo tontteineen maksaa noin 1 700
euroa neliöltä.
Kustannuseroa
lisää myös rakentamisen omatoimisuus, joka alentaa merkittävästi
omakotirakentamisen kustannuksia. Mitä enemmän teet tunteja itse, sitä useamman
50 euron setelin voit vähentää kokonaiskustannuksistasi.
Miksi liian
monet poliitikot ja byrokraatit suhtautuvat nihkeästi pientaloihin, vaikka
edullisen hinnan lisäksi omakotitalot ovat poikkeuksetta laadukkaampia ja
energiatehokkaampia? Rakentamisen lisäksi myös asumisen on tutkittu olevan omakotitalossa
edullisempaa. Kerrostaloasunnon käyttömenot ovat lähes kolminkertaiset neliöltä
verrattuna omakotitaloon.
Hinnat karkaavat
useimmilta
Omakotitalojen
markkinahinnat etenkin tuottajamuotoisesti rakennetuissa omakotitaloissa ovat
pääkaupunkiseudulla ja monilla kasvukeskusalueilla karanneet käsistä. Kun
julkisen talouden säätelyjärjestelmät, joiden pitäisi taata tonttien ja
asuntojen tasainen tarjonta ja hintakehitys, eivät toimi, niin on syntynyt
tilanne, jossa vain harvoilla on varaa maksaa pyydettyjä hintoja.
Miksi
tämmöiset hinnat hyväksytään, kun omatoimisuudella päästään aina selkeästi
pienempiin kustannuksiin? Omatoiminen rakentaminen edustaa rakentamisen
tehokkuus- ja laadukkuusvertailussa esimerkkiä muille toimijoille. Kukaan
omakotirakentaja ei tietoisesti rakenna huonoa laatua itselleen. Onko siis
jotakin perusteellisesti vialla rakentamisessa ja sen julkisessa ohjauksessa?
Kunnat tontteja
hankkimaan
Turhan
usein kunnat ovat jääneet passiivisiksi sivustaseuraajiksi. Tavoitteena pitäisi
olla, että rakentamiseen kaavoitettavan
raakamaan hankinta kanavoitaisiin pääsääntöisesti kuntien kautta ja kunnat
olisivat myös aidosti kantaneet vastuunsa kysyntää vastaavasta tonttien
tarjonnasta. Tarvetta voisi olla tutkia kuntien tonttiluovutuspolitiikan
läpinäkyvyys.
Lisäämällä
tonttitarjontaa ja siten omakotirakentamista saadaan pitkällä aikavälillä myös
omakotikiinteistöjen jälleenmarkkinahinnat laskemaan. Rohkaiseva esimerkki
saatiin Järvenpäässä, kun puolueeton lunastustoimikunta päätti, että Lepolan 50
hehtaarin alueen pakkolunastushinnaksi määrättiin 2,7 euroa neliöltä, joka
vastaa aikaisempien maakauppojen tasoa. Senaatti-kiinteistöt halusi 10-12 euroa
neliöltä.
Pääkaupunkiseudun
sirpaleisesta yhdyskuntarakenteesta huolimatta omakotitaloasumiseen ja ihmisten
asumistoiveisiin olisi mahdollista yhdistää kaupunkimaisuus, hyvät palvelut ja
liikenneyhteydet. Alueet pitää vain suunnitella oikein ja riittävän
etupainotteisesti. Mainioita esimerkkejä löytyy Brysselistä ja muualta
Keski-Euroopasta. Ympäristöministeriö onkin käynnistänyt kokeilun
rakentamis- ja kaavamääräysten keventämisestä ja kutsunut kasvukeskusten
kunnat mukaan kokeiluun.
Pääkaupunkiseudulle
hyvin sopiva keskieurooppalainen tiivis yhdyskuntarakenne auttaisi myös
saavuttamaan ilmastotavoitteita.
Risto Mätäsaho
Aikaisemmat kirjoitukset
|