Valtaosa uusista omakotitaloista rakennetaan kuluttajavetoisina hankkeina, joissa kotitalous hankkii tontin ja rakennuttaa sille oman omakotitalon. Viime vuosina on yleistynyt ns. yhtiömuotoinen rakentaminen, jossa talovalmistaja tai rakennusliike rakentaa useamman pientaloasunnon kokonaisuuden, joka muodostaa asunto-osakeyhtiön. PTT:n viimeisimmästä tilastokyselystä oli jo nähtävillä merkkejä siitä, että kuluttajavetoisten projektien määrä olisi kääntynyt kasvuun. Yhtiömuotoisessa rakentamisessa käänne ei vielä ole näkyvissä.

Omakotirakentamisen buumi alkoi koronakeväänä

Koronaepidemian puhkeamisen jälkeen alkoi omakotirakentamisen buumi, joka jatkui voimakkaana helmikuuhun 2022 saakka. Buumin aikana oli pulaa niin tekijöistä kuin materiaaleistakin ja rakennusmateriaalien hinta vaihteli suuresti. Erityisesti suurten kaupunkien rakennusvalvonnat ruuhkautuivat ja rakennusluvan saaminen saattoi kestää jopa vuoden.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen sivuvaikutukset (mm. inflaation ja korkojen nousu, kuluttajaluottamuksen lasku) ovat vaikuttaneet kaikkeen asuntorakentamiseen. Pientalorakentamisessa suhdanteen heikentymisen ensimmäiset merkit nähtiin jo kesällä 2022, jolloin talopakettien myynti kääntyi laskuun. Viime vuoden toinen vuosipuolisko (H2 2022) ja tämän vuoden ensimmäinen vuosipuolisko (H1 2023) ovatkin olleet myynnin kannalta hiljaisia.

Talovalmistajat ovat sopeuttaneet toimintaansa

Asuntorakentamisen heikko suhdannetilanne oli otsikoissa erityisesti elo-syyskuussa, jolloin uutisoitiin mm. Jukkatalo Oy:n hakeutumisesta konkurssiin. Koska merkit suhdanteen heikentymisestä nähtiin jo reilu vuosi sitten, talovalmistajilla on ollut aikaa sopeuttaa toimintaansa vastaamaan uutta markkinatilannetta. Niinpä odotettavissa ei ole talovalmistajien konkurssiaaltoa. Uuden omakotitalon rakentajan kannattaa kuitenkin selvittää yrityksen taloustilanne ennen kuin valitsee talotoimittajan.

Suhdannemuutoksiin sopeutuminen ei ole mitenkään uutta talovalmistajille. Tänä päivänä omakotirakentaminen on ympärivuotista, mutta aiemmin vuosivaihtelut olivat suuria: rakentaminen oli vilkasta keväästä syksyyn, jolloin elementtitehtailla tehtiin työtä kahdessa vuorossa, kun taas talvella saatettiin lomauttaa työntekijät joksikin aikaa. Lisäksi talovalmistajat toimivat laajan kumppaniverkoston kanssa, jolloin suhdanteisiin voidaan sopeutua nopeasti.

Asuntorakentamisen käänne parempaan tulossa – pientalorakentaminen piristyy ensimmäisenä

Pientalorakentaminen tulee toipumaan heikosta suhdannetilanteesta muuta asuntorakentamista nopeammin. Uuden omakotitaloprojektin liikkeellelähtö tarvitsee vain yhden kotitalouden päätöksen alkaa rakentaa. Kerrostalopuolella rakennusliikkeillä on vielä myymätöntä asuntokantaa, joka on saatava kaupaksi ennen kuin uudet hankkeet käynnistyvät. Varsinainen rakentaminen lähtee liikkeelle vasta kun puolet uuden kohteen asunnoista on myyty.

Pientalorakentamisen piristyminen voi tapahtua nopeasti - jopa ”ketsuppipulloilmiönä”. Pientaloasumisen haluttavuus ei ole muuttunut ja asiakkaita on liikkeellä – monet ovat vain lykänneet päätöksentekoa epävarmuuden aikana. Myös asuntokaupan ketjuuntuminen on ollut esteenä monilla rakentamista suunnittelevilla. Sen vuoksi hallituksen muutaman viikon takainen esitys laskea varainsiirtoveroa onkin erittäin hyvä uutinen. Nopeaa elpymistä puoltaa myös se, että rakennuslupien käsittelyaikataulu on nyt normaalilla tasolla, jolloin siitäkään ei aiheudu ylimääräistä hidastetta.

Yksilöllisyys trendinä

Termi ”talopaketti” luo helposti mielikuvan vakioratkaisusta, johon ei saa tehtyä omia muutoksia. Tämän päivän uudet omakotitalot tehdään kuitenkin yksilöllisesti asiakkaan toiveiden ja tontin vaatimusten mukaan. Mallistot toimivat usein vain suunnittelun lähtökohtina. Pientaloteollisuuden yritykset ovatkin hyvin asiakaslähtöisiä.

Yksilöllisyyden taustalla on myös se, että omakotirakentaminen painottuu suurimpiin kaupunkeihin ja kasvualueille, jossa tontit voivat ovat pienempiä. Silloin on otettava huomioon myös naapuritonttien rakennukset mm. ikkunoiden suuntaamisessa.

Kohti parempaa!

Vaikka nyt asuntorakentaminen on pohjalukemissa, niin uusien asuntojen tarve ei ole kadonnut. Etätyö laajentaa työssäkäyntialueita, mutta siitä huolimatta asuntorakentaminen painottuu jatkossakin kasvualueille: suurimpiin kaupunkeihin, kehyskuntiin ja maakuntakeskuksiin. Kaupungit ovat avainasemassa siinä minkälaisia uusia asuinalueita niihin syntyy. Monipuolinen asuntokanta tarjoaa asumisen vaihtoehtoja eri elämänvaiheisiin ja on edellytys monipuoliselle väestörakenteelle, mikä estää segregaatiota. Pientaloalueita on kaavoitettu asumisen toiveisiin nähden vähän. Pientaloteollisuuden toiveena onkin, että erityisesti kasvualueiden kunnat ja kaupungit huolehtisivat riittävästä pientalojen tonttitarjonnasta.

Tapio Vyörykkä

Pientaloteollisuus PTT ry:n markkinointiryhmän puheenjohtaja ja Kastelli-talot Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja

Julkaistu 10/2023