Pientaloteollisuus

Talovalmistajien blogi - Osa 2

Miten pientaloala voisi tukea kunnallisia ja globaaleja ilmastotavoitteita?

Blogimme toisessa osassa DEN Finlandin viestintäpäällikkö Lotta Kinnunen pohtii pientalorakentamisen ja -asumisen roolia ilmastotavoitteiden tukemisessa.

Lotta Kinnunen

DENin viestintäpäällikö Lotta Kinnusella on yli vuosikymmenen kokemus rakennetun ympäristön suunnittelusta ja rakentamisesta.

Designtalo ECO2 web 1080x650

Designtalon ECO2-konseptin talojen hiilijalanjälki on kompensoitu koko elinkaaren ajalta.

Finnlamelli Kontturi Seinäjoki web 1080x650

Hirsirakenteiset Finnlamelli-kodit ovat luonnollisia, hengittäviä ja hiilineutraaleja, sillä hirsi sitoo hiilidioksidia enemmän kuin talon rakentaminen sitä synnyttää.

Designtalo-terassi web 1080x650

Puu- ja hirsirakenteiset talot ovat vain yksi, mutta erinomainen, keino vähentää rakentamisen ja asumisen CO2-päästöjä.

Lue lisää DEN Finlandista

Pientalot näyttävät säilyttävänsä asemansa halutuimpana asumismuotona maailman tappiin asti. Koronapandemiassa alkanut uusien talojen rakennusbuumi ei tunnu hiljenevän radikaalisti raaka-aineiden hinnannousunkaan takia. Suurin este oman kodin rakentamiselle on tonttimaan puute erityisesti siellä, minne niitä eniten haluttaisiin rakentaa: kasvukeskuksissa ja niiden liepeillä.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus lähti syyskuun lopussa lausuntokierrokselle. Sen keskeinen tavoite on varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035. CO2-päästöistä kolmannes aiheutuu rakennetusta ympäristöstä, joten alan vaikutusmahdollisuudet ovat suuret.

Yleisesti ajatellaan, että mahdollisimman tiivis yhdyskuntarakenne ja korkea rakentaminen ovat ympäristötehokkain asumistapa. Toisaalta valtaosa suomalaisista haluaa asua nimenomaan pientaloissa, ei kerrostaloissa.

Pientaloissa sanotaan asuvan onnellisia perheitä. Jos se pitää paikkansa, julkisessa taseessa tulee ottaa tämäkin hyvinvointi huomioon.

Lisäksi vielä nykypäivänäkin erittäin harva rakentaa puisia kerrostaloja, koska betoni tulee halvemmaksi – joskaan ei ympäristölle.

Haaste meille kaikille on tämän yhtälön ratkaiseminen ilman ns. nollasummapeliä, jossa kasvualueiden kunnat menettävät hyviä veronmaksajia etäämmäs tonttien ja haluttujen asumismahdollisuuksien perässä, lisäten kuitenkin samalla liikkumisen ilmastopäästöjä työ-, harraste- ja asiointimatkojen pidentyessä.

Isossa kuvassa kunnille ei saisi riittää, että asumiseen liittyvät päästöt omalla maaperällä minimoidaan ja liikennepäästöt jäävät osin muiden murheeksi.

Etenkin kun sähköautotkaan eivät ole ongelmaton ratkaisu: autojen ja sähkön tuottamiseen vaaditaan muun muassa kaivostoimintaa, metalliteollisuutta, infraa, kuljetuksia ja asennustyötä. Ei kovin päästötön yhtälö.

Voisiko siis pientaloala itse keksiä laajempia ratkaisuja itse taloon liittyvien innovaatioiden lisäksi? Taloihin on jo tehty lukuisia ympäristötehokkuutta nostavia parannuksia muun muassa tiiviyden ja energiatehokkuuden suhteen. Ikkunoissa, eristämisessä ja lämmityksen ja viilennyksen pumpputeknologioissaon kehitytty harppauksin. Ekovilla, -terassilaudat ja -maalit, muovittomuus ja muunneltavuus ovat tulleet jäädäkseen.

Ja kehitys jatkuu. Osa innovaatioista odottaa vielä käyttöönottoa tai kaupallistamista, kuten ekobetoni, kierrätysmateriaalien laajempi hyödyntäminen ja kierrätysasteen nostaminen. Rakennusaineena puu on ympäristövaikutusten osalta ykkösluokkaa: sen ”valmistus”, siis kasvu, sitoo hiiltä, joka pysyy rakennukseen sitoutuneena vaikka ikuisesti.

Entäpä sitten muut keinot parantaa pientalon muuta ympäristötasetta: pihakasvillisuus, hulevesien hallinta ja hyötykäyttö, mikroilmastoon vaikuttaminen pihasuunnittelulla? Viherkatot, yhteiskäyttöautot, julkinen ja kevyt liikenne – näillä kaikilla on oma roolinsa kunnan ympäristötavoitteissa. Ja sen lisäksi ne luovat viihtyisää, toivottua asumisympäristöä, josta ollaan myös valmiita maksamaan.

Pientaloalallakin täytyy etsiä parhaita ratkaisuja ilmastokriisiin ennakoivasti – yhdessä tai erikseen.

Meillä DENillä on jo aloitettu vastuullisuuden laaja-alainen kehittäminen, jossa käymme talojemme ja tilojemme ympäristövaikutusten lisäksi läpi koko toimintaamme kaikilla vastuullisuuden osa-alueilla.


Lotta Kinnusen kirjoitus on julkaistu tammikuussa 2022.