Tietoa toimialasta

Tarvitaan monipuolisempaa asuntotarjontaa ja asumistoiveiden mukaista rakentamista

1. Pientalot näkyviin MAL-sopimuksissa!

Asuntorakentaminen on painottunut voimakkaasti kasvukeskuksiin kaupungistumisen myötä. Samalla se on yksipuolistunut eikä vastaa suomalaisten asumistoiveita. Kunnilla on kaavoitusmonopoli ja siten keskeinen rooli siinä, minne ja minkälaisia asuntoja rakennetaan. Pientalot ovat jääneet sivuraiteelle asuntopolitiikassa ja asumisen keskustelussa asumistoiveista huolimatta. Asuntopolitiikassa (esim. MAL-sopimukset) tulisikin ottaa paremmin huomioon asumisen laatu sekä esim. talotyyppejä koskevat asumistoiveet. Syksyllä 2022 valmistuneessa Pientalot kaupungissa -projektissa esitettiin, että pientalokaavoitus tulisi nähdä vaihtoehtona kerrostaloalueiden monipuolistamiseen

Pientaloteollisuus esittää, että asuntopolitiikassa otetaan paremmin huomioon talotyyppejä koskevat asumistoiveet. Esimerkiksi valtion ja kaupunkien MAL-sopimuksien (maankäyttö, asuminen ja liikenne) asuntorakentamista koskevissa tavoitteissa tulisi mainita erikseen talotyypit (omakoti-, pari- ja rivitalot sekä asuinkerrostalot) ja asettaa niille tavoitteet. Tällä hetkellä kaavoitus ja asuntorakentaminen MAL-alueilla on hyvin kerrostalopainotteista.

Asumistoiveet ja todellisuus eivät kohtaa

Noin ¾ suomalaisista haluaisi asua pientaloissa - eli omakoti-, pari- tai rivitalossa. Tästä huolimatta vuonna 2022 valmistuneista asunnoista noin ¼ oli pientaloissa.  Rakennustutkimus RTS:n Suomi Asuu 2021 -tutkimuksen mukaan omakoti- tai paritalossa haluaisi asua 64 %, rivitalossa 15 % ja kerrostalossa 21 %. Vastaavat tulokset toistuvat vuodesta toiseen - tuoreena esimerkkinä Decarbon Home -projekti, jossa on mukana Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Vaasan yliopisto sekä Tallinnan teknillinen yliopisto.

Asumistoiveitakin merkittävämpää on se, että omakotitaloissa asuvat ovat kaikista tyytyväisimpiä omaan asumiseensa. Tästä huolimatta MAL-kaupungeissa (Helsinki, Oulu, Tampere ja Turku) vain 13 % valmistuneista asunnoista oli pientaloissa eli omakoti-, pari- ja rivitaloissa.

Kaupungistuminen jatkuu

Kaupungistuminen jatkuu Suomessa ja asuntorakentaminen painottuu kasvualueille - suurimpiin kaupunkeihin ja niiden kehyskuntiin sekä maakuntakeskuksiin. Myös pientalorakentaminen keskittyy vastaavasti, mutta tonttipula on huutava näillä alueilla. 

Minne omakoti- ja paritaloja rakennetaan? Vuonna 2022 omakotitaloja rakennettiin eniten Espooseen, Vantaalle, Ouluun, Helsinkiin ja Jyväskylään. Helsingin seutukunta* kattaa jopa 37 % koko maan omakoti- ja paritaloaloituksista. vaikka Espoo onkin omakoti- ja paritalorakentamisen selvä ykkönen, ainoastaan 13 % Espoossa vuonna 2022 valmistuneista asunnoista oli omakoti- ja paritaloja

Professori Mari Vaattovaara työryhmineen selvitti pientalojen roolia ja mahdollisuuksia Pientalot kaupungissa -projektissa, joka valmistui lokakuussa 2022. Keskeisinä johtopäätöksinä todettiin, että (1) kaavoitusta ja asuntotuotantoa tulisi monipuolistaa radikaalisti nykyisestä. Näin monipuolistetaan asuinalueiden väestörakennetta ja vältytään ongelmilta, joita yksipuolinen asuntokanta ja väestörakenne aiheuttaa. Projektin loppuraportissa todettiin myös, että määrällisistä tavoitteista (esim. asuntojen lukumäärä, valmistuneet kerrosneliöt) tulisi siirtyä kestävän kaupungistumisen kehittämiseen. On tärkeä todeta, että pientaloilla voidaan monipuolistaa myös kaikkein tiiviimpien alueiden asuntokantaa ja siten myös niiden väestörakennetta.

*Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti


IMG 9342 www

Townhouseja Tuusulan asuntomessualueella (kuva: Merja Haakana)

TOP20 kuntaa

TOP20 kuntaa omakoti- ja paritalojen rakennusluvissa. Luvuissa on rakennuslupien vuosisumma helmikuussa 2020-2023. (Lähde: Rakennettu ympäristö -palvelu, Tilastokeskus).