Tietoa toimialasta

Asuntopolitiikan ja kaavoituksen käyttämätön resurssi

Pientalot kaupungissa -projekti

Pientaloteollisuus PTT:n koordinoiman projektin tavoitteena oli tuoda pientalomaiseen mittakaavaan perustuvia kaupunkirakentamisen malleja suomalaiseen kaupungistumiskeskusteluun. Loppuraportti julkaistiin 12.10.2022.

Lataa projektin loppuraportti Helsingin yliopiston sivuilta

Pientalot kaupungissa -kansikuva

Pientalot kaupungissa -loppuraportti

Tulosseminaarin esitys ja tallenne 

Pientalot kaupungissa
Tulosseminaarin esitys 12.10.2022
2.1 Mt, päivitetty 15.10.2022
Vaattovaara-Joutsiniemi-Jama

Anssi Joutsiniemi (vasemmalla), Mari Vaattovaara ja Teemu Jama esittelivät projektin tuloksia 12.10.2022. Seminaariin osallistui (paikan päällä tai etänä) yhteensä lähes 100 henkilöä.

Tulosseminaarin tallenne

Taustaa projektille

Idea Pientalot kaupungissa -projektiin lähti liikkeelle syyskuussa 2021 professori Mari Vaattovaaran ehdotuksesta. Ajatuksena oli, että esitettäisiin todellisen esimerkkialueen kautta kuinka tehokasta kaupunkimaista pientalorakentamista on mahdollista saada ja mitä muita laadullisia ominaisuuksia saataisiin.

Pientaloteollisuus PTT ryhtyi koordinoimaan projektia. Rahoittajiksi lupautuivat Rakennustuotteiden Laatu Säätiöympäristöministeriö, Hirsitaloteollisuus sekä Pientaloteollisuus PTT. Projekti lähti liikkeelle varsinaisesti keväällä 2022.

Projektin käynnistymisestä, sen tavoitteista, työryhmän kokoonpanosta sekä rahoittajista tiedotettiin toukokuussa PTT:n www-sivuilla sekä artikkelina PTT:n uutiskirjeessä 2/2022, joka lähetetiin yli 3 000 vastaanottajalle. Myös Hirsitaloteollisuus kertoi projektista www-sivuillaan ja Twitterissä kesäkuun alussa.

IMG 9342 www pysty

Townhouseja Tuusulan asuntomessualueella (kuva: Merja Haakana)

Projektin eteneminen

Työryhmä laati toukokuussa taloteollisuuden yrityksille taustakyselyn. Kysely oli pohjana kesäkuussa järjestetylle työpajalle, johon osallistui taloteollisuuden asiantuntijoita sekä muita projektin osallistujatahoja.

Professori Vaattovaaran työryhmä jatkoi työtä hyvin itsenäisesti. Syyskuun lopussa järjestettiin projektin toinen työpaja, jossa esiteltiin alustavia tuloksia projektissa mukana oleville sekä seurantaryhmälle.

Projektin loppuraportti ja julkaisutilaisuuden esitysaineistot julkaistaan 12.10.2022.

Perusteluita projektin käynnistämiselle

Pientalojen rooli asukkaiden toiveiden, kohtuuhintaisen asumisen sekä monipuolisen kaupunkirakentamisen ajurina on jäänyt Suomessa tunnistamatta. Tavoitteena on tuoda pientalomainen näkökulma ja uusi vaihtoehto 2020-luvun kaupungistumiskeskusteluun. 

Kaupungistuminen

Asuntorakentamista leimasi 2010-luvulla kaupungistuminen sekä sijoittajien rynnistys asuntomarkkinoille. Tämä johti erityisesti pienten kerrostaloasuntojen aloitusmäärien kasvuun. Pientalorakentamisen määrät sen sijaan puolittuivat, vaikka valtaosa suomalaisista valitsisi mieluiten pientalon. Suomen Asuntomessujen teettämässä Asumisen ihanteet 2020 -tutkimuksessa todettiin, että ”tiivistä kaupunkiasumista ajaa ennen kaikkea työmarkkinoihin liittyvät rakenteelliset muutokset, eivät niinkään ihmisten ihanteet”.

Pientalorakentaminen on muun asuntorakentamisen lailla keskittynyt kasvukeskuksiin. Eniten uusia omakoti- ja paritaloja rakennetaan Espooseen, Vantaalle, Ouluun, Helsinkiin ja Jyväskylään. Suurissa kaupungeissa täydennysrakentamisella on suuri merkitys.

Kaupungistuminen jatkuu monella eri tasolla. Suurimpien kaupunkien ja niiden kehyskuntien kasvun lisäksi tapahtuu myös seutukaupungistumista ja ns. pientä kaupungistumista eli kuntien sisäisten kaupunkimaisten alueiden kasvua.

Koronaepidemia ja etätyö

Koronaepidemia sai suomalaiset toteuttamaan omakotihaaveitaan. Jo koronakeväällä 2020 lähtivät vanhojen omakotitalojen kaupankäyntimäärät  ja hinnat kasvuun. Myös omakotirakentajat aktivoituivat, mikä näkyi pienellä viiveellä. Vuonna 2021 aloitettiin noin 8 000 uuden omakoti- ja paritaloasunnon rakentaminen, mikä on noin 1 000 enemmän kuin useana edellisenä vuonna.

Todennäköisiä osasyitä kehitykseen ovat oman kodin ja oman pihan merkitys, etätyön mahdollistuminen sekä lisätilan tarve. Ehkä jopa yllättäen moni suuri kaupunki kärsi muuttotappiota kuntien välisessä muuttoliikkeessä. Tilanne on nyt tosin tasaantumassa.

Asumisen toiveet ja todellisuus eivät kohtaa

Valtaosa haluaisi asua pientalossa (eli omakoti-, pari- tai rivitalossa). On tärkeä huomata, että ihmisten asumistoiveet ovat erilaisia. Kaikki eivät halua samaa asumiseltaan. Asumistoiveet voivat myös muuttua elämänkaaren aikana ja elämäntilanteiden mukana. Niinpä tarvitaan monipuolista asuntokantaa. 

Vaikka vuonna 2021 pientaloasuntoja rakennettiin aiempaa huomattavasti enemmän, pientaloasuntojen osuus on asumistoiveisiin nähden pieni. Vuonna 2021 valmistuneista asunnoista 73 % oli kerrostaloissa ja 27 % pientaloissa.  (lähde: Tilastokeskuksen Rakennus- ja asuntotuotanto -tilastotietokanta). Suurimmissa kaupungeissa pientalojen osuus on vieläkin pienempi.

Jatkoa Talopaletti-projektille

Pientalot kaupungissa -projekti on henkisesti jatkoa PTT:n koordinoimalle Kaupunkimaisen pientaloasumisen uudet konseptit -projektille (2015-2016) vaikka työn tekijät ja rahoittajat ovat pääosin toisia.  

Projekti toteutettiin Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen kanssa ja sitä rahoittivat Osuuskunta Suomen Asuntomessut, Rakennustuotteiden Laatu Säätiö, Tampereen kaupunki, ympäristöministeriö sekä 16 PTT:n jäsenkuntaan kuuluvaa talovalmistajaa ja kumppaniyritystä.

Loppuraporttina julkaistu opas, Talopaletti - Ratkaisumalleja urbaaniin asumiseen, on saanut erittäin positiivista palautetta. Opas kokosi kaupunkimaisen pientalorakentamisen toteutusvaihtoehdoista ”paletin”, jonka ratkaisumalleja yhdistelemällä voidaan toteuttaa monipuolisia kaupunkimaisia pientaloalueita. Kaavoituksellista näkökulmaa käsiteltiin Talopaletti-oppaassa kuitenkin hyvin rajallisesti.

Talopaletti

Talopaletti-opas jaotteli kaupunkimaiset ratkaisumallit kuuteen kategoriaan.  

Kaavoittajien ja talovalmistajien vuoropuhelua tarvitaan

Lähes kaikilla talovalmistajilla on tällä hetkellä tiiviiseen kaupunkirakentamiseen soveltuvat mallistot, jossa on huomioitu pienten ja kapeiden tonttien asettamat vaatimukset. Perinteiset talovalmistajat (”talotehtaat”) tarjoavat yksittäisten talojen lisäksi myös paljon muuta (rivitaloja, townhouse-ratkaisuja, useamman omakotitalon kokonaisuuksia, luhtitaloja). Yhteistä näille kaikille on pientalomittakaava. 

Kaupunkimaisen pientalorakentamisen jarruna onkin tällä hetkellä asemakaavat, jotka eivät hyödynnä kaikkia tämän päivän ratkaisuja, joita taloteollisuuden yritykset voivat tarjota. Tiivis, kaupunkimainen rakentaminen onkin lisännyt tarvetta kaavoittajien ja talovalmistajien väliseen vuoropuheluun. 

Pientalot kaupungissa -projekti tuo pientalomaisen näkökulman ja yhden uuden vaihtoehdon 2020-luvun kaupungistumiskeskusteluun.


Tämä sivu on julkaistu 9.10.2022. ja päivitetty 13.10.2022. Linkki tallenteeseen lisätty 21.10.2022.

Projektimme sekä samoihin aikoihin julkaistu Uudenmaan liiton ja Helsingin kaupungin selvitys synnyttivät vilkasta keskustelua.

Lue miten juuri Aalto-yliopistosta eläkkeelle jäänyt yhdyskuntasuunnittelun professori Kimmo Lapintie näki asian blogi-kirjoituksissaan: