Pientaloteollisuus

Pientaloteollisuus PTT:n johtaja Kimmo Rautiainen

Positiiviset odotukset vuodelle 2024!

Vuosi 2023 oli pientalorakentamisen kannalta historiallisen heikko, mutta ala on lähtenyt vuoteen 2024 positiivisin odotuksin. Vaikka pientalorakentamisessa on ollut viime vuosina turbulenssia, niin yksi asia ei muutu: valtaosa suomalaisista haluaisi asua pientalossa. Alkanut vuosi on monin tavoin kiinnostava: rakentamislain korjaussarja on parhaillaan kommentoitavana ja itse rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Viimeistään kesällä tiedetään rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) tarkka sisältö, joka antaa suunnan askeleille kohti päästöttömiä rakennuksia (Zero Emission Building). Monet talouden merkit viittaavat siihen, että vuosi 2024 on hyvä vuosi aloittaa omakotitaloprojekti!

PTT:n Q4-tilastokyselyssä ei näkynyt vielä merkkejä käänteestä parempaan. Kirkkain valopilkku löytyi PTT:n jäsenyritysten suhdanneodotuksista: alan yrityksillä on hyvin yhdenmukainen arvio siitä, että pientalorakentamisen suhdanne kääntyy plussalle seuraavan puolen vuoden tähtäimellä. Vaikka myynti lähtisikin vauhtiin, niin saattaa olla, että talotoimitusten määrässä kasvu näkyy vasta ensi vuonna. (Lue lisää pientalorakentamisen markkinan kehityksestä edellisen uutiskirjeemme Näkökulma-kirjoituksesta.)

Asumistoiveet ja -tarpeet muuttuvat elämänkaaren aikana

Talovalmistajien positiivisille odotuksille antaa vankan perustan pientaloasumisen suosio – noin ¾ suomalaisista haluaisi asua pientalossa eli omakoti-, pari- tai rivitalossa. Vielä tärkeämpää on, että omakotiasujat ovat muita tyytyväisempiä omaan asumiseensa (mm. Asukasbarometri 2022). Pientaloissa ja pientaloalueella asuvat ovat tyytyväisimpiä mm. asuinalueen rauhallisuuteen, arkkitehtuuriin ja ilmeeseen, omaan pihaan ja alueen sosiaalisiin kontakteihin.

Asumistoiveet ja -tarpeet ovat erilaisia ja ne muuttuvat elämän mittaan. Omakotiasuminen on erityisesti lapsiperheiden ja keski-ikäisten suosiossa. Opiskeluvaiheessa nuorilla aikuisilla puolestaan kerrostaloasumisen osuus on suurempi kuin muissa ikäryhmissä. Kun ikää alkaa karttumaan enemmän (erityisesti ikäryhmässä 70+), toivotaan helpompaa asumista. Kuitenkin useimmat haluaisivat asua samalla alueella, jossa ovat asuneet. Niinpä vetovoimaisimmat asuinalueet tarjoavat vaihtoehtoja asumiseen.

Monipuolinen asuntotarjonta on kilpailutekijä kaikenkokoisille kunnille

Kuntien kannalta riittävä omakotitonttitarjonta on merkittävä tekijä, jolla houkutellaan uusia asukkaita ja pidetään nykyiset asukkaat. Monipuolinen asuntotarjonta onkin pito- ja vetovoimatekijä kaiken kokoisille kunnille – myös suurimmille kaupungeille. Lehtitietojen mukaan moni kaupunki on ilmoittanut lisäävänsä pientalotonttien tarjontaa.

Professori Mari Vaattovaaran johtama työryhmä toi Pientalot kaupungissa -hankkeessa (2022) esiin, että pientalokaavoituksella on mahdollista vastata kaupunkien kasvuun – myös kaikkein tiiviimmillä kaupunkialueilla. Kun asuntotarjontaa monipuolistetaan pientaloilla, monipuolistetaan myös väestörakennetta (mm. lapsiperheet). Pientaloilla on monia tehokkuustekijöitä: viheralueet ovat pihoilla ja katujen varsilla, liikenneväylät voivat olla kapeampia, erillisiä pysäköintialueita ei tarvita, sillä auton voi pysäköidä pihalle tai kadulle. Pientalot kaupungissa -hankkeen loppuraportin alaotsikko – Asuntopolitiikan ja kaavoituksen käyttämätön resurssi – on osuva. Juuri nyt tarvittaisiin kaavoittajien ja talovalmistajien vuoropuhelua, jotta pientalojen mahdollisuudet hyödynnettäisiin!

Määräysrintamalla vilkasta

Rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Lakiin liittyvä ”korjaussarja” on parhaillaan lausuntokierroksella, ja se sisältää monia kannatettavia muutoksia. Erityisen kiinnostavaa on rakennuslupahakemuksen käsittelylle asetettava 3 kuukauden enimmäismääräaika.

Kiinnostavaa on myös nähdä mitä rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) tulee pitämään sisällään. Tämänhetkisten arvioiden mukaan energiatehokkuusmääräykset tiukkenevat seuraavan kerran kesällä 2026, jolloin nykymääräystasoa tiukennetaan kustannusoptimaalisuuden ohjaamana –kuitenkin vähintään 10 %. Sen jälkeen alkaa kehitys kohti päästöttömiä rakennuksia (Zero Emission Building). Julkisten rakennusten on oltava päästöttömiä 1.1.2028 ja kaikkien uusien rakennusten 1.1.2030 alkaen. Lopullisena tavoitteena on, että koko rakennuskanta olisi päästötöntä vuonna 2050.

Kohti parempia aikoja!

Pientalorakentamisen määrät laskivat viime vuonna pohjatasolle. Samaan aikaan myös asuinkerrostalotuotannon luvut ovat tulleet alas. Todennäköistä on, että kuluttajavetoinen omakotirakentaminen lähtee ensimmäisenä kasvuun, sillä omakotihankkeen käynnistyminen tarvitsee vain yhden kotitalouden päätöksen lähteä rakentamaan.

Taloudesta löytyy juuri nyt monia positiivisia merkkejä: inflaatio on tullut alas ja asuntolainan viitekorkojen odotetaan kääntyvän laskusuuntaan. Myös rakennuskustannusindeksi on kehittynyt maltillisesti. Rakennusmateriaalien ja ammattilaisten saatavuus on hyvä, ja rakennusluvan saa nyt nopeammin kuin vilkkaan rakentamisen aikana. Omakotitalosta haaveileville vuosi 2024 onkin hyvä hetki käynnistää oma taloprojekti.

SAN4329

Pientaloteollisuus PTT ry:n johtaja Kimmo Rautiainen (kuva: Sanna Liimatainen)