Pientaloteollisuus

Pientaloteollisuus PTT:n hallituksen puheenjohtaja Joran Hasenson

Vain pöljä remontoi vanhan omakotitalon

Tutkimusten mukaan suurin osa suomalaisista haluaa asua pientalomaisesti, hyvien yhteyksien päässä, lähellä kaupunkien keskustoja. Monelle tuleekin kiusaus avata netin asunnonmyyntisivustot ja ihastua 50–70 -luvun omakotitaloon, joka sijaitsee hyvällä paikalla. Usein näiden talojen tontit ovat isoja ja sijainnit mainioita, keskellä hyvämaineisia pientaloalueita. Kuntotutkimuksista selviää, että talon järjestelmät ovat pitkälti alkuperäisiä, kylpyhuoneet retroja ja autotallit niin pieniä, että nykyautoa on turha yrittää sinne mahduttaa. Ei kuitenkaan huolta. Remontillahan siitä selviää ja ensimmäiseksi projektiin palkataan sisustussuunnittelija, joka esittää juuri omaan makuun soveltuvan pintavärisuunnitelman ja kaakelitkin ovat täsmälleen sellaisia, joita on aina halunnut. Ei muuta kuin nimi paperiin ja uusi onnellinen talonomistaja on syntynyt. Sen jälkeen vain kiinnitetään urakoitsijat ja remontti voi alkaa.

Näinhän se usein menee. Varsinkin kasvukeskuksissa omakotitalojen kysyntä on ollut todella voimakasta ja hinnat ovat nousseet niin tonttien kuin vanhojen omakotitalojenkin osalta todella paljon. Vanhan omakotitalon osto ei kuitenkaan ole useinkaan järkiratkaisu. Siinä, kuten kaikissa suurissa ostoksissa tunteilla on valtava merkitys. Vanhassa omakotitalossa ihastutaan tunteeseen, miljööseen ja sijaintiin, mutta teknisesti tämä useinkaan ei ole järkevä ratkaisu. Viime vuosituhannen puolella rakennetut talot on rakennettu melkoisen erilaisilla rakennusmääräyksillä kuin nykyiset. Näiden terveellisyys ja turvallisuus ei läheskään aina vastaa nykytaloja ja varsinkin energiatehokkuus ja ekologisuus on todella paljon heikompi kuin nykytuotannolla. Vanhan rintamamiestalon lämmityksen muuttaminen maalämmöksi tuo isot säästöt, mutta uusi pientalo kuluttaa nykyaikaisten järjestelmien ja energiatehokkuuden vuoksi vain murto-osan vanhan omakotitalon lämmityskustannuksista. Kärjistäen voisi sanoa, että uuden pientalon lämmitysjärjestelmäksi voisi taloudellisin kriteerein valita lähes minkä vain, mutta siitäkin huolimatta jopa 80 % päätyy jonkinlaiseen lämpöpumpputeknologiaan, joka pienentää vielä entisestäänkin alhaisia lämmityskustannuksia.

Miten asiaa sitten kannattaisi lähestyä? Monesti paras ratkaisu kasvukeskuksessa onkin ostaa elinkaarensa loppupuolella oleva omakotitalo, purkaa se ja rakentaa samalle tontille kaksi tai jopa kolme uutta, nykyaikaista asuntoa, joiden energiatehokkuus, ekologisuus sekä elinkaarikustannukset ovat aivan eri tasolla kuin paikalla aiemmin sijainneella vanhalla omakotitalolla. Näin saadaan hyville alueille kaupunkirakenteen vaatimaa tiiviimpää asumista ilman tarvetta kerrostalomaiseen ratkaisuun. Kaupunkirakenteen tiivistymisen kautta yhtälö saadaan myös taloudellisesti järkeväsi. Vanhan omakotitalon sijaan tontille muuttaa peräti kolme onnellista pientaloperhettä, joilla on edessään vuosikymmenien verran huoletonta, pientalomaista asumista ekotehokkaissa ja turvallisissa pientaloissa.

On toki selvää, että kaikkea historiaa ei tule purkaa. 1800-luvun pitsihuviloilla on edelleen paikkansa, samoin kuin kaupunkikeskustojen 1900-luvun alkupuolen jugend-taloilla, mutta jokaista 70-luvun ekologisena katastrofina pidettävää omakotitaloa ei tule suojella ja remontoida. Putkiremontti tai maalämmön asentaminen ei tee vanhasta omakotitalosta uutta. Järjestelmät, rakenteet ja ratkaisut tulisi kauttaaltaan päivittää 2020-luvun vaatimusten mukaiseksi ja sen kustannusvaikutus olisi jotain aivan muuta kuin uuden omakotitalon rakentaminen ammattimaisesti, kokeneiden ja osaavien talotehtaiden toimesta.

Kaupunkien onkin panostettava ja kannustettava ihmisiä tavoittelemaan purkavaa uudisrakentamista. Vain purkavan uudisrakentamisen keinoin kaupungit voivat päästä vallitseviin ekologisiin tavoitteisiin ja vain purkavan uudisrakentamisen keinoin kaupunkien tiiveys pientaloalueilla saadaan sille tasolle, että kaiken rakentamisen ei tarvitse keskittyä kerrostaloihin. Uudet pientalot ovat energiatehokkaita, ekologisia ja niillä on pieni hiilijalanjälki. Alalla on tässä näytön paikka. Pientaloteollisuuden on pystyttävä uudistumaan ja tarjoamaan ratkaisut siihen, että ihmiset voivat edelleen asua pientalomaisesti, hyvien yhteyksien äärellä, lähellä kaupunkien keskustoja.

Joran Hasenson

Pientaloteollisuus PTT ry:n hallituksen puheenjohtaja ja Kastelli-talot Oy:n toimitusjohtaja

Julkaistu 5/2022

kastelli joran-hasenson 02-medialle pysty

Pientaloteollisuus PTT ry:n hallituksen puheenjohtaja ja Kastelli-talot Oy:n toimitusjohtaja Joran Hasenson.